Stressi ja ajatuksen voima

Ihmisen mielen toiminnasta ymmärretään vasta pieni osa, mutta on selvää, että meillä on niin sanottu tietoinen mieli ja tiedostamaton mieli. Tietoista mieltä voi harjoittaa esimerkiksi lukemalla kirjan. Voit opetella kirjan sisältämät asiat ja tietoinen mielesi muistaa ne tai sitten ei. Riippuu siitä, tarvitsetko kyseistä tietoa lähitulevaisuudessa. 

Tiedostamaton mieli eli alitajunta toimii hieman eri tavalla. Se kerää jatkuvasti erilaista informaatiota ympäröivästä maailmasta, vaikka et sitä tiedostakaan. Nämä kaikki asiat, tapahtumat, uskomukset, ajatukset ja mielikuvitus muodostavat alitajuntasi. Voit opettaa alitajuntaasi muodostamalla mieleesi kuvan siitä, mitä haluat saavuttaa ja kärsivällisesti harjoittaa tiedostamatonta mieltä kulkemaan tavoitettasi kohti. Alitajunnan treenaaminen mielikuvaharjoittelun avulla toimii, koska aivot eivät erota tapahtuuko asia oikeasti, vai kuvitellaanko se. Tarvitaan toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja. Yksi lenkki ei tee kenestäkään maratoonaria, eikä yksi mielikuvaharjoitus tee kenestäkään mielenhallinnan mestaria.

Sisäinen puhe

Moni meistä puhuu itselleen päivittäin. On arvioitu, että mielessä risteilee 10 000 ajatusta päivässä, joten ei ole yhdentekevää minkälaisia ne ovat. Ajatellaanpa vaikka seuraavaa tilannetta: Haluat laihduttaa ja muistutat itseäsi siitä, että suklaa lihottaa. Ajattelet siis suklaalevyn nähdessäsi: “älä ota suklaata, älä ota suklaata, se lihottaa”. Kaupassa, ehkä nälkäisenä, nappaat ostoskoriin viimeisenä ennen kaupan kassalle menoa suklaalevyn. Hetkeä myöhemmin syöt sen. Sitten totuus iskee: “nyt mä sitten syön sitä suklaata, jota mun ei todellakaan pitänyt ottaa”! Yhden palan jälkeen päätät ottaa vielä toisenkin, koska mitä sillä enää on väliä, kun tää nyt lähti jo käsistä.Tiedostamaton mieli otti vallan. Ahdistut repsahduksesta ja soimaat itsäsi. Päätät lopettaa koko dieetin ja toteat: ”en pysty tähän”. Miksi sitten söit suklaata, vaikka niin kovasti yritit kieltää itseäsi syömästä sitä?

Koska mitä tiukemmin kiellät itseltäsi jotain, niin sitä enemmän se houkuttaa. Tehokkaampi voimalause olisi ollut esimerkiksi: ”pystyn vastustamaan kiusausta suklaan suhteen ja saavutan tavoitteeni”. Sen sijaan, että heti laihdutusprojektin alussa sanot itsellesi ”en saa syödä suklaata”, niin voit päättää, että pidät sitten viikon päästä herkuttelupäivän. Silloin voit syödä suklaata hyvällä omalla tunnolla tietoisesti. Kaikenlainen ehdottomuus aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa itsekontrollia, koska houkutuksia on niin paljon ympärillä. Niitä on tosin helpompi vastustaa, jos on nukkunut riittävästi ja syönyt riittävästi, jolloin suklaanhimo ei johdu väsymyksestä tai energiavajeesta. 

Stressiä vai hyvinvointia ajatuksen voimalla

Ajatuksillasi on valtava merkitys koko hyvinvoinnillesi. Voit jopa parantaa itsesi sairaudesta ajatuksen voimalla. Placebo efekti perustuu juuri tähän. Jos uskot oikeasti, että lääke auttaa, niin tunnet itsesi  terveemmäksi. Vaikka “lääke” olisi pelkkä sokeripala. Näin alitajunta toimii. Kaikkivoipa ajatuksen voimakaan ei tietenkään ole ja joskus lääkitys voi olla ainoa keino parantua. Tämä toimii myös toisinpäin. Voit aiheuttaa itsellesi valtavaa stressiä pelkän ajatuksen voimalla. Ahdistua tai masentua pelkästään ajattelemalla. Tuntea vihaa, katkeruutta ja kateutta, jotka pitkittyessään loppujen lopuksi sairastuttavat myös fyysisesti. 

Aivoilla on lisäksi taipumus kiinnittää huomio negatiivisiin asioihin. Muistathan siis pysähtyä ja havaita miten ajattelet ja suunnata tietoisesti ajatukset myönteisyyteen. Negatiiviset ajatukset ovat kuin kukka, joka ei kasva jos sitä ei kastele ja lopulta se kuolee. Ikävän ajatuksen päähän pälkähtäessä, käytä hetki sen pohtimiseen, viekö tämä ajatus hyvinvointiasi positiiviseen vai negatiiviseen suuntaan. Katsot  omia ajatuksiasi, ikäänkuin ulkopuolisen tarkkailijan silmin. Tunteita ja ajatuksia tulvii päähän valtava määrä jo pelkästään yhden päivän aikana, joten valitse tarkoin mitä niistä kuuntelet.