Sokeri sairastuttaa meidät

Jos vyötärönseutusi on pyöristynyt, saatat sairastaa metabolista oireyhtymää. Se juontaa juurensa rasvan kertymisestä vatsaonteloon ja maksaan. Muita metaboliselle oireyhtymälle altistavia tekijöitä ovat runsas alkoholin käyttö, tupakointi, niukasti kuitua sekä paljon sokeria sisältävä ruoka. Myös pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa metabolisen oireyhtymän puhkeamisen, sillä stressihormoni kortisoli hidastaa aineenvaihduntaa. 

Terveellä ihmisellä on normaali verensokerin säätelykyky. Metabolisessa oireyhtymässä veren insuliinipitoisuus kohoaa, koska verensokeri ei enää reagoi verensokeria alentavaan insuliiniin, jonka tuotanto lisääntyy. Näin syntyy insuliiniresistenssi, joka usein edeltää diabeteksen puhkeamista. Verensokeri ja insuliinitaso ovat siis molemmat korkealla. Ja kun verensokeri laskee, niin tulee väsymys. Väsymys puolestaan saattaa ajaa tekemään epäterveellisiä valintoja ravinnon suhteen.

Hoikallakin voi olla viskeraalista rasvaa

Vatsaonteloon kertynyttä viskeraalista rasvaa ei välttämättä huomaa ennen kuin paino nousee tai lääkäri kommentoi veriarvoja. Metaboliseen oireyhtymään liittyy matala hyvän kolesterolin eli HDL:n pitoisuus ja korkea triglyseridipitoisuus. Usein myös verenpaine on koholla. Sokerirasituskokeessa verensokeri nousee nopeasti vaarallisen korkeaksi. Haima rasittuu yrittäessään tuottaa tarpeeksi insuliinia ja kun verensokeri jatkaa kohoamistaan, syntyy 2-tyypin diabetes. 

Metabolinen oireyhtymä ja diabetes puolestaan yhdistetään sydän- ja verisuonisairauksien, sydäninfarktin, aivohalvauksen, syöpien, kihdin, dementian ja monien muiden sairauksien kohonneeseen riskiin. Mitä vaikeampi metabolinen oireyhtymä, sitä korkeampi riski sairastua. Tämän hetken vallitsevan tiedon mukaan, aivohalvaus ja sydäninfarkti johtuvat ravinnon tyydyttyneistä rasvoista, aikuisiän diabetes liiasta rasvasta ja sokerista, verenpaine liiasta suolasta, syövät lihavuudesta, ympäristömyrkyistä ja eliniän noususta. Tämä ei ole koko totuus.

Sokeri vastaan rasva

Biokemian tohtori Ann Fernholmin molekyylibiologian tutkimusten mukaan lähes kaikki vyötärölihavuuteen liitetyt sairaudet ovat sidoksissa verensokeriin ja verensokeria alentavaan hormoniin insuliiniin. Normaalisti aikuisen ihmisen keho säätelee verensokeria hyvin tarkasti ja verenkierrossa on vain pari teelusikallista sokeria. Jos tämä määrä ylittyy, niin haima alkaa erittää insuliinia.

Kun verensokeri ja sen myötä insuliinitaso nousevat kaikenlaisen makean syömisen seurauksena, elimistön erittäin herkkä koneisto häiriintyy. Elimistön immuunipuolustus tekee töitä täysillä ja kehon tulehdusreaktiot käynnistyvät. Tämä tapahtumaketju voidaan yhdistää sydäninfarktiin, aivohalvauksiin ja Alzheimerin tautiin. Myös kehon kasvunsäätely häiriintyy, mikä voi selittää yhä suurempina syntyvät vauvat ja korkean verensokerin aiheuttamat solumuutokset.

Ravintotutkimuksessa on vuosikymmenet keskitytty pitkälti painonhallintaan ja rasvoihin sekä kolesteroliarvoihin. Kehon toiminnot ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia. Matala kolesteroli ei ole vastaus kaikkeen. Saamme nykyään ylenmäärin sokeria ruuasta ja juomasta. Sillä on valtava vaikutus terveyteemme. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on saatu erinomaisia tuloksia metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen hoidossa, mutta sen sijaan ihmisen syövät lääkkeitä parantuakseen. Ravintoneuvonta ei tietenkään ole lääkeyhtiöiden intressi, koska lääkityksen tarpeelta putoasi pohja, jos ihmiset osaisivat parantaa itsensä ruokavalion avulla.

Hiilihydraatit eivät kuitenkaan ole sinänsä vaarallisia. Kokonaisuus ratkaisee, eli kuinka paljon liikut, minkälaiset perintötekijät omaat, kuinka terveellisesti syöt muuten jne. Määrän sijasta keskity laatuun. Tarkkaile minkälaisia hiilihydraatteja syöt. Vältä valkoisia viljoja, makeisia, leivonnaisia, keksejä, sokeroituja mehuja ja hilloja. Jos et liiku ja sinulla on jo metabolinen oireyhtymä, niin kannattaa minimoida myös, riisin, pastan ja perunan saanti. Jos taas harrastat liikuntaa tai liikut työpäivän aikana paljon, niin voit syödä kohtuudella myös riisiä, pastaa ja perunaa. Syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Täytä joka pääaterialla puolet lautasesta kasviksilla. Kun ruokavalio on 80% terveellinen, niin välillä voi myös herkutella. 

Lähteet: Fernholm Anne 2013. Totuus hiilihydraateista. Bookwell Oy – www.ruokatieto.fi